-mietteitä lappeen laitamilta-

lauantai 29. heinäkuuta 2017

ASENNE


Huomenta, pitkästä aikaa. Kesää on menty jo hyvän aikaa, eikä kauheasti ole tullut kirjoiteltua, heitetään kuulumiset ihan kärkeen. Mitä sitä on ylipäätään tehty.

Huhtikuun lopuilla oli isoin projekti muuttaa uuteen kämppään, pois opiskelija-asunnosta Tikkurilan sydämeen. Sitä tavaran määrää, onneksi oli kaverit apuna. Kolmisen päivää siinä alusta loppuun meni, mutta lopputulos on kyllä mieleinen. Samoihin aikoihin loppui ensimmäinen puolikas liiketalouden opinnoista. Ideana oli tehdä töitä, töitä, ja lisää töitä, saada säästöjä lisää kerrytettyä, kunhan ulkomaanreissu on ensiksi heitetty.

Kuutisen viikkoa reissun jälkeen jatkoin vielä ständihommia, mutta veri alkoi vetämään kotiin. Kuulostaa hullulta, että joku haluaisi vapaaehtoisesti takaisin puhelinmyyntiin, mutta siihen päätökseen lopulta päädyin. Nyt pari viikkoa takana, enkä kadu yhtään. Tuntuu hyvältä tehdä taas sitä, mitä rakastaa. Alkuvaikeuksien jälkeen tietää, että teki oikean päätöksen. Yksinkertaisuudessaan halu olla paras siinä, mitä tekee, on suuri voima joka ajaa päivittäin eteenpäin.

Siitä aasinsiltana se, että yksi parhaista ystävistäni ylennettiin kesän lopulla firman sisällä ylöspäin. En muista, milloin olisin viimeeksi ollut jonkun muun puolesta niin ylpeä ja onnellinen, mutta sillä hetkellä olin, ja olen edelleen. On mahtavaa nähdä, kun kova työ ja päättäväisyys tuottaa tulosta. Jos tätä luet, vielä kerran onnea, olet sen ansainnut.

Mutta asia mistä haluan tänään puhua, on asenne. Aina sitä muistuu mieleen vain uudestaan ja uudestaan se, missä on ero onnistumisen ja epäonnistumisen välillä - asenteessa. Loppupeleissä se, mitä arvosanoja koulussa saat, kuinka pitkälle olet valmis menemään, ja kuinka kehität itseäsi, on vain ja ainoastaan korvien välissä. Toki voidaan sanoa että joku on lahjakas, ja on "syntynyt" johonkin, on totta vain teoriassa.

Elämme maassa, jossa KAIKILLA on yhdenvertainen mahdollisuus menestyä. Kaikilla on oikeus ilmaiseen koulutukseen, eikä raha ratkaise sitä, mihin päädyt. Se tässä on niin hienoa. Miksemme siis ottaisi siitä kaikkea irti. Toki meillä kaikilla on eri arvot ja tavoitteet.

Joku haluaa lukea itsensä lääkäriksi, toinen haluaa kropan kuin veistoksella. Vaikka ihmisinä he ovatkin yleensä aivan erilaisia, loppupeleissä ajatusmaailma on tismalleen sama. Kun ihminen päättää jotakin, hän yleensä saavuttaa sen. Oli se sitten vuodessa, kahdessa, tai kymmenessä.

Ihailtavaa tässä esimerkissä on se ajatusmalli päättää  jotakin, ja kynsin hampain pitää siitä kiinni. Matka on usein kivinen, siinä on mutkia, ja vastoinkäymisiä. Siksi on väärin katsoa ulkoapäin ihmistä, joka on tietyssä pisteessä, selitellen, että hän on vain lahjakas tai omaa hyvät geenit.

Näin se ei ole. Meissä kaikissa on valtavasti potentiaalia, ja meidän tehtävämme on ottaa se käyttöön. JOKAINEN on hyvä, ellei erinomainen jossakin, miksi jättäisimme sen hyödyntämättä? Aivan sama oletko hyvä lakaisemaan lattioita, laittamaan ruokaa, laskemaan potenssilaskuja - sillä ei ole väliä. Ota siitä ilo irti. Ei ole montaa palkitsevampaa tunnetta kuin olla jossakin todella hyvä. Se kantaa pitkälle.

Pysähdy hetkeksi, ja mieti elämässäsi olevia ihmisiä. Kuka on se henkilö, ketä katsot ylöspäin, ja pidät menestyneenä? Se voi olla vaikka oma isäsi, joka on mahdollistanut sinulle hyvän lapsuuden. Ehkä se on ala-asteen opettaja, joka uskoi sinuun, kun kukaan muu ei uskonut. Poliitikko, joka sanoo asioita, joita kukaan muu ei uskalla. Ystävä, joka pitää aina puoliasi, ja uskoo sinuun. Nyt mieti, miksi häntä ihannoit? Aivan. Siksi, että hän on paras juuri siinä, mitä hän tekee.

Mikä estää sinua, minua, tai ketään olemasta paras siinä, mitä haluamme olla. Ne päivittäiset valinnat, motivaatio ja asenne, se nälkä joka saa menemään läpi kiven ja kannon tullakseen parhaaksi.
Itse ainakin haluan olla paras mahdollinen versio itsestäni, ja mielestäni meidän kaikkien pitäisi.
Olen nyt 20, enkä halua 20 vuoden päästä katsoa itseäni peiliin ja sanoa, että OLISI pitänyt yrittää kovemmin, olisi pitänyt avata suuni, olisi pitänyt sitä ja tätä. Ei, haluan onnistua, ja sanoa, että tein tämän itse, omalla tavallani. Ei ole sattumaa, että me olemme täällä, elämässä tätä elämää, joten otetaan siitä kaikki irti.

Hyvää sunnuntaipäivää kaikille!

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Sisällön tarjoaa Blogger.