OLE OMA ITSESI
 |
Oikein sellasta koronan sävytteistä torstaihuomenta täältä talvisesta Lappeenrannasta! Korona jyllää kuin pieni perkele, ja käytännössä kaikki on suljettu. Meillä kaikilla arkipäivät muistuttavat väkisin toisiaan, ja voi olla jopa vähän tylsääkin. Itse heräsin tänään(kin) kello 6, ja parempi puolisko jäi sänkyyn tuhisemaan. Kaikki hyvin siis valtakunnassa!
Asia, jota olen miettinyt paljon korona-aikana, viimeisen vuoden aikana on äärimmäisen yksinkertainen asia, mutta silti äärettömän vaikea toteuttaa käytännössä - omia polkuja pitkin kulkeminen. Toki on tosi helppo sanoa, että tekee aina niin kuin itse tahtoo, mutta totuus on usein aivan muuta. Melkein aina taustalla on tietty kaava joka on juurtunut omaan alitajuntaan kasvatuksesta, koulusta, vanhemmilta, ystäviltä tai kaveripiiriltä.
Jos mietin vaikka omaa elämääni, niin olen tehnyt lukemattomia ratkaisuja sen takia, että "niin vain kuuluu tehdä". Hain ammattikorkeaan, sillä jos ei ole korkea keskiarvo, niin nyt vain "kuuluu tehdä". Siskoni lähti opiskelemaan kauppatieteiden maisteriksi, ja meidänkin suvussa on tosi moni yliopiston käynyt. AMK:n jälkeen oli jotenkin todella riittämätön olo, ja lähdin lukemaan maisteriksi varmasti osittain siksi, että haluan näyttää muille, että kyllä minulla riittää - ja koska niin nyt vain itseään arvostava opiskelija tekee - opiskelee niin että naama irtoaa.
Vaihtovuosi oli kuitenkin sellainen asia, jonka tein täysin sen takia, että itse niin halusin tehdä. Ja siitä olen äärimmäisen kiitollinen ja ylpeä. Mutta asiat kuten asunnon ostaminen, sijoittaminen, opiskelu, ruokavalio, liikunta - kaikkiin linkittyy vahvasti se, että koitetaan tunkea itseämme tiettyyn muottiin.
Vanhemmat voivat sanoa, että miten heidän aikana asiat tehtiin - ostettiin talo ja maksettiin se aivan helvetin nopeasti pois, ja että ei noin kalliita asuntoja pidä edes katsoa. Noh, kai nyt kun korkotaso on ollut sama kuin pikavipeissä ja joustoluotoissa nykyään. Sijoittamista ei kannata aloittaa koska siinä on riski hävitä rahat. Kaikki velka on pahaa, ja pitää ostaa vain sellaisia asioita joihin on varaa.
Kyllä, ja samalla aika vitusti ei :D Opintojen ja sijoittamisen kautta olen oppinut sen, että velka on kuin terävä veitsi - esineenä itsessään täysin neutraali, mutta sitä voi käyttää hyvään tai huonoon. Veitsellä voi tappaa, tai sitten pilkkoa vaikkapa ämpärillisen tomaatteja. Sama pätee velkaan. Jos velkavipua käyttää siihen, että luo itselleen täysin uuden passiivisen tulonlähteen osinkojen tai sijoitusasunnon ja vuokratuoton myötä, sehän on äärimmäisen hyvä asia. Mutta jos käytät velkaa siihen, että ostat timanttigrillsit suuhun, osamaksulla uusimman mersun ja Guccin 2000 euron minkkiturkin, velka on yleensä huonoa. Jokainen meistä käyttää toki rahat niinkuin itse parhaaksi näkee, mutta itse velka ei tässä ole se vihollinen, ihminen itse on.
Mutta opetettiinko tätä koulussa? Ei. Kotona? Vielä vähemmän. Kaveripiirissä? No ei, samanlaisia nulikan poikasia jokainen, koulun jälkeen pelattiin pleikkaria ja juotiin megaforcea mitä nyt mopoilulta kerettiin. Ja nämä ajatusmallit ovat todella sitkeässä. Jos sinulle on koko elämäsi ajan luotu valmis polku, mitä pitkin kulkea, siltä on todella vaikea poiketa. Ja näitä mielikuvia on kaikessa. Tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa, yrittäminen on riskialtista, laihduttaminen on jatkuvaa näläntunnetta. Miksi?
Tupakoinnin lopettamisesta halutaan tehdä mahdollisimman vaikeaa ihmisille, jotta luodaan tarve myydä aivan helvetisti nikotiinin korvikkeita. Jos joku on riippuvainen heroiinista, paraneeko heroiiniriippuvus antamalla heroiinia vähän eri muodossa? Tuskin. Tämänkin tajusin, kun luin kirjan aiheesta, jonka avulla itse pääsin nikotiinista eroon.
Yrittäminen on riskialtista. Tätä kuulee ihan joka paikassa. Ajatellaan, että sinulla on sosiaalisessa mediassa 10 000 seuraajaa, ja olet käynyt heittämässä yhden reissun houkutusten saarella. Noh, nyt ihmiset ovat kiinnostuneita siitä mitä teet, ja mainokset saavat paljon näkyvyyttä. Perustat toiminimen, joka maksaa pari sataa, jos sitäkään. Laskutat mainostajia tonnilla kuukaudessa. Missä kohtaa tässä yrittäjyyden muodossa on se valtava riski? Totta kai jos hyppää suoraan syvään päätyyn, ja ostaa saippuatehtaan Korsosta 500 000 eurolla ja toivot sormet ristissä, että saippua menee kaupaksi. Siinä on ihan perkeleesti riskiä, se on sanomattakin selvää. Mutta äärimmäisen moni yritys lähtee auton takakontista, autotallista, yms liikenteeseen. Riskinä on ehkä se, että tuotteesi eivät mene kaupaksi, mutta ainakin olet yrittänyt, ja eikö se ole yrittämisen idea - yrittää?
Laihduttaminen on jatkuvaa näläntunnetta. No, on varmasti, jos syöt vihersalaattia ja juot jäävettä. Mutta mitä enemmän on oikeasti hyvässä kunnossa olevien ihmisten kanssa puhunut, ovat erinäiset dieetit sitä, että syödään ihan helvetisti koko ajan ruokaa, joka ei ole energiatiheää, ja maha on koko ajan täynnä. Hyvä ystäväni tiputti ketoosilla puolessa vuodessa noin 20 kiloa elopainoa pois, eikä valittanut kertaakaan että olisi ollut nälkä. Tämäkin on vain ajatusmalli, joka meidän päähän on istutettu median toimesta. Ja en nyt puhu äärimmäisyyksistä, mitä vaikkapa elokuvatähdet tekevät valmistautuessaan tiettyyn rooliin. Terve keho ja terve mieli on saavutettavissa melko yksinkertaisilla keinoilla, kunhan ei nyt kokoajan sitä pekoniin kääräistyä Arnoldsin triplasuklaadonitsia työnnä tuulensuojaan. (Vaikka sillekin on toki aikansa ja paikkansa.)
Ja tässä on omalla kohdallani on ollut isoin kasvun paikka viimeisen vuoden, ja kahden ajalta. Olen alkanut kyseenalaistaa asioita, ja näkemään metsän puilta. Ei ole oikeita ja vääriä tapoja toimia, on vain tapoja toimia. Jos sinun vanhempasi on ostanut 350 neliöisen hirsimökin keskeltä hevon persettä, hankkineet lapset 20-vuotiaina, ja ajavat traktorilla, se ei tarkoita ettetkö sinä saisi asua Töölössä, kalliissa vuokra-asunnossa, elää uusrikasta sinkkuelämää, ja ajaa sähköpotkulaudalla AirPodit korvilla. Jos entiset tai nykyiset kaverisi rakastavat vaikkapa jalkapalloa, ei sinun tarvitse muita miellyttääksesi tykätä jalkapallosta. Rikkautta on oikeasti se, että jokainen meistä on oma, uniikki lumihiutaleensa.
Välillä isoin kasvu tulee siitä, että ui vastavirtaan, kun kaikki muut uivat myötävirtaan. Uskalla sanoa ei, kyseenalaista kaikki, ja kirjoita itse oma tarinasi. En sano sitä, että pitää olla narsistinen mulkku, ja keskittyä vain ja ainoastaan itseensä, mutta pitää vain rohkeasti oppia olla olemaan oma itsensä. En ole varmaan koskaan ollut niin onnellinen kuin juuri nyt, ja se on seurausta siitä, että olen pikku hiljaa oppinut olemaan enemmän oma itseni ja löytänyt ne itselle oikeasti tärkeät asiat.
Iso tassu täältä jos maltoit lukea loppuun asti, ja tsemppiä koronan keskelle, olit sitten opiskelija, etätöiden kanssa taistelija tai mitä tahansa muuta!
Atte
