AVOIN KIRJE LAPPEENRANNAN PÄÄTTÄJILLE

Nyt on jo vuositolkulla jumpattu sitä samaa keskustelua - rakennetaanko jäähalli, monitoimiareena, miten ja minne. Tällä hetkellä pyöritellään Toriareenaa, sekä Kisapuiston monitoimiareenaa. Näin 26 vuotiaana lappeenrantalaisena, harva asia saa yhtäaikaisesti karvat pystyyn, ja verenpaineet nousemaan. Tälläisen areenan hintalappu on 45-50 miljoonaa euroa riippuen siitä, toteutetaanko se Kisapuistoon vai keskustaan. Areenan käyttöikä on n. 50 vuotta, ja tuossa ajassa 5 miljoonan hintaero on ihan pelkkiä murusia - tämän lisäksi meillä on seuraavat 50 vuotta aikaa miettiä, millä tämä pikkusumma kurotaan umpeen.

Tällä hetkellä, kun Kisapuiston navetassa kolmatta erää on jäljellä minuutti, paikallisfanit nousevat pikapikaa ahtaille yläkäytäville, kärkkyen mahdollista ratkaisua - ihan että vaan ei jää ruuhkaan kiinni. Sitten sama kilpajuoksu autoille, ja äkkiä niin kauas tapahtumapaikasta kuin vain mahdollista. Sauna päälle ja lauantai-illan viettoon. Jälkipelit Birrassa vetää toki vähän porukkaa keskustaan, mutta aivan valtava potentiaali jää hyödyntämättä. 

Tampereella matsin jälkeen aulassa soi livemusiikki, ja huomaamattasi istutkin jo viihtyisässä ravintolassa, kuunnellen livemusiikkia ja käyden läpi ottelun tapahtumat. Areenalta ei ole mikään kiire pois, ja kuluttajat jäävät lähelle areenaa, käyttämään keskusta-alueen palveluja. Ja ei, tämä ei ole Tampere, eikä tule ikinä olemaan. Mutta sitä suuremmalla syyllä, meillä ei ole varaa tehdä 45 miljoonan huti-investointia muuttotappiopaikkakunnalle.

Vuonna 1969 Lappeenrannan teknillinen yliopisto avasi ovensa Skinnarilaan. Tämän vuoksi suuren opiskelijajoukon ainoa kosketus Lappeenrantaan on Skinnarilasta. Ja kaiken rehellisyyden nimissä, kaikkein läntisin Lappeenranta ei tee tälle upealle kaupungille oikeutta. Opiskelija tulee tänne, lukee itsensä insinööriksi tai ekonomiksi, ja lähtee takaisin kotipaikkakunnalleen töiden perässä. Kosketuspintaa Suomen Monacoon ei vain yksinkertaisesti ole riittävästi, jotta täällä asuminen kiinnostaisi pätkän vertaa.

Ja jos totta puhutaan, itsekin työllistyisin paljon helpommin PK-seudulla tai Tampereella. Mutta niin pitkään kun täällä on mahdollista asua, aion täällä olla, ja maksaa kuntaveroni Lappeenrantaan. Meillä on Saimaa, meillä on puhdasta luontoa, rento ja rempseä Eteläkarjalainen asenne. Naapuri jopa kysyy kuulumisia, eikä täällä ole sellaista jatkuvaa kiireen tuntua. Asuminen on edullista, ja palveluita on riittävästi. Täällä pääsee välittömästi vesille tai luonnon helmaan, ja pienen mäyräkoiran isänä näitä juttuja arvostaa älyttömän paljon. Siitä huolimatta, kaupungin viehätys perustuu tällä hetkellä aivan älyttömän paljon kauniiseen satama-alueeseen, joka on priimakunnossa lähinnä toukokuun puolestavälistä syyskuun alkuun. Tämän ajan ulkopuolella on oikeasti ihan älyttömän hiljaista. Willimiehen Wipellyksen kaltaiset tapahtumat tekohengittävät hetkellisesti keskustaa, mutta kun bileet ovat ohi, keskusta hiljenee.

Nyt meillä on Torilla 10 metrinen kauppahalliksi kutsuttu käytävä, jossa kukaan ei ikinä käy, ja vetykojujen historiallinen rivistö. Torista on käytössä yleensä suorakaiteen muotoinen, 80 metrin pituinen alue, jossa päivitellään maailman menoa, hörpitään pannukahvia ja syödään maailman parhaimpia vetyjä.

Luonnoskuvissa vetykojut on siirretty nykyisen toriparkin kohdalle - 10 metriä nykyisestä vasemmalle. Väliin jäisi tiiviimpi torialue, ja viereen rakentuisi upea, nykyaikainen tapahtumapaikka. Matkaa juna-asemalle on 1.3 kilometriä kävellen, ja norppapatsaan selkään oleksille kipittää huimat 300 metriä. Oltaisiin aivan ytimessä, ja se jos joku on nykyaikaa. Lähialueen yrittäjät rukoilevat polvillaan hankkeen toteutumista, sillä se boostaisi saman tien omaa liiketoimintaa. 

Tapahtumatuottajat näkevät tässä pelkkiä mahdollisuuksia - paikalle on helpompi tulla ja helpompi poistua, majoitusta löytyy läheltä, ja ravintoloita on pilvin pimein keskustassa. Kaupunki on rakentanut upeat pyöräilykaistat, ja nyt olisi hieno sauma kannustaa vähentämään yksityisautoilua. Näen jo nyt sieluni silmin sen, miten upea paikka tuo olisi esimerkiksi ennen joulua, ja Kisakenttä Oy on tuottanut tosi hyvät ja selkeät luonnoskuvat sille, miten hyvältä tämä kaikki voisi näyttää.

Lähde: Kisakenttä Oy

Siitä aasinsiltana yhteen arkaan aiheeseen - parkkipaikkoihin. Keskustelua seuranneena, se mummon Corolla pitäisi saada suoraan katsomoon asti parkkiin. Nykyaikaa on jättää auto vähän kauemmaksi, tulla paikalle fillarilla, sähköpotkulaudalla, apostolinkyydillä. Vaikka junalla tulisi kaupunkiin, olisi yhden mäen nousun jälkeen jo perillä. Tästä siirtymästä tulisi myös merkittävä paikka, ja voisin kuvitella, että Kauppakadun R-kioski, kebabravintolat, Pikku-Pete ja Mareila saisivat hiton paljon enemmän asiakasvirtaa niistä - jotka ohikulkiessa pysähtyvät yksille, syömään, tai muuten vaan viettämään aikaa, ennen keskustaan siirtymistä. Ja Matkakeskukselta kulkee jo nyt hyvin busseja kahteen paikkaan - keskustaan ja yliopistolle. 

Sen sijaan Parkkarilaan siirtyminen on jo hieman hankalampaa. Matkaa keskustasta on 2.8 kilometriä kävellen - 38 minuuttia. Autolla matkaa muodostuukin jo lyhintäkin reittiä 3.4 kilometriä. Kuvaavasti sinne voi kulkea hautausmaan lävitse. Ja se on ikävä kyllä tämän kaupungin kohtalo, jos tämä päätös vedetään reisille. Vaikka miten tämä on kaikkien yhteinen asia, niin inhottaa se, miten vanhemmat ihmiset vastustavat kovaan ääneen tätä hanketta. Heistä kuitenkaan suuri osa ei tule näkemään areenahankkeen parhaita päiviä, he eivät vastaa siitä kuntaverojen keräystalkoosta, jolla tämäkin lysti maksetaan. Se tippuu suoraan tämän hetkisen nuorison niskaan - sillä oletuksella, että joku tänne vielä haluaa jäädä töihin sille kapealle markkinalle, jota on tarjolla. 

Lappeenrannan kokoisessa kaupungissa pitäisi olla edes jonkinlaisia festareita, ja nyt kaikki on LPRHC-festien varasssa. Keskusta-areenassa voisi järjestää keikkoja, konsertteja, ja käytännössä minkä vaan lajin tapahtumia. On se sitten perinteistä koiranäyttelyä, Muikku&Pottu-markkinaa, tai vaikka uuden koulukunnan CS:GO turnausta, tai Padelia. Ainoa este näille on mielikuvitus. Jos jotain oikeasti halutaan järjestää, tälläinen monitoimiareena sen kyllä mahdollistaa. Samalla se piristää tämän perinteikkään kaupungin ilmettä, ja nuorentaa katukuvaa huomattavasti. 

Korona-ajan kolhimat yrittäjät saisivat edes vähän jotakin takaisin, ja LUT saisi upean tapahtumapaikan ja vaihtoehdon Viipuri-salille. Kimpinen ja Lyseo voisivat lakittaa ylioppilaat aivan ydinkeskustassa, ja lyödä vaikka hynttyyt yhteen - yksi suuri lakitustilaisuus. Sijoittajia on myös huomattavasti helpompi saada mukaan, kun sijainti on näin keskeinen, ja esimerkiksi areenan nimisponsorin voi myydä paljon isommalla rahalla, kun iso valotaulu on keskustassa, eikä Parkkarilan mäntyjen varjossa. Meillä on naapurissa esimerkiksi Visma, joka takoo hirmutulosta vuodesta toiseen, ja nimisponsorin hankinta voisi olla ihan täyttä realismia. Ja jos puhutaan vielä hetki Tampereesta, niin siellä areena jäi maksamaan 124 miljoonaa euroa. Jos täällä budjetti olisi vaikka puolet tuosta, ja lopputulos olisi puolet siitä mitä Nokia-areena on, olisi aivan uskomattoman hienot puitteet vuosikymmeniksi eteenpäin. Siellä on kompleksissa kuitenkin ravintoloita, kasino, hotelli, ja jopa asuintaloja. Täällä ei tarvita kaikkea tuota ylimääräistä, vaan uudenkarhea areena pienillä lisähöysteillä olisi enemmän kuin tarpeeksi. Kapeat käytävät olisivat vain huono muisto menneisyydestä, ja jälkipelit voitaisiin pelata paikan päällä, ilman autojonojen perkelettä kohti keskustaa. 

Ja vaikka paikallisseura Saimaan Pallo ei olekaan Liigassa hirveän hyvin pärjännyt, niin emme voi pitää liigajoukkuetta itsestäänselvyytenä. Suomessa olisi lukuisia kaupunkeja, jotka maksaisivat isoa rahaa siitä, että näkisivät liigakiekkoa kotipaikkakunnallaan. Meille tämä on jotenkin ihan automaattinen juttu, ja näemme isoja seuroja vierailemassa jokaikinen vuosi Kisapuistossa. Vaikka yleensä onkin vain hopeaa jaossa näissä kohtaamisissa, ne on aina hienoja tapahtumia, ja etenkin junnuille on todella siistiä nähdä omia idoleitaan livenä. SaiPaa pidetään löysässä hirressä, ja jos Liiga aukeaisikin ja SaiPa tippuisi Mestikseen, meillä olisi 45 miljoonan euron Mestis-halli Parkkarilassa. Tämä aiheuttaa spontaania ääneen hymyilyä ympäri Suomen, emmekä voi olla niin sokeita sille, miten isolla haulikolla olisimme ampumassa itseämme jalkaan.

Kisakenttä Oy:n tekemän vaikuttamisselvityksen mukaan, Kisapuiston hanke on myös taloudellisesti huomattavasti kalliimpi paukku, sillä se ei sijoituksena tuota niin hyvin takaisin, kuin torin vaihtoehto. Ja ei tämä vaadi ekonomin papereita ymmärtääkseen tätä. Ihmismassa tuo euroja, eurot valuvat yrittäjille, yrittäjät maksavat veroja. Kaikki tämä tulee yhteiseen kuntaverokassaan takaisin. Samalla vedetään käsijarru päälle muuttotappiopaikkakunnan kohdalla. Elinvoimaan kunnon piristysruiske, ja keskustaan muutakin hulinaa kuin maalaismarkkinat. 

Ja selitykseksi ei kelpaa se, että tää Lappeenranta on liian pieni paikka. Kotkaan rakennettiin upouusi Satama Areena 35 miljoonalla eurolla, ja se avattiin elokuussa 2023. Kotkassa asuu 50 640 asukasta, Kotkassa ei ole yliopistoa, eikä myöskään liigajoukkuetta. Tässäkin meille on jaettu paremmat kortit. Pelkästään avausviikolla Satama Areenalla esiintyi muun muassa Anssi Kela, BEHM, Gasellit, Club for five. Pikkujoulukeikalle on tulossa Apulanta ja Jannika B. Tapahtumia tulee oikealta ja vasemmalta, ja kotkalaiset ovat pakahtua riemusta. Ja vertailun vuoksi, meidän kaupunginteatterista maksettiin 22 miljoonaa euroa. Meillä on 72 600 asukasta, ja kaikki mahdollisuudet tehdä sama kuin Kotka, mutta vielä isommalla pensselillä. Heillä ei oo liigajoukkuetta eikä yliopistoa antamassa taustatulta, ja siellä uskallettiin tehdä iso päätös ja päivittää kaupunkia 2020-luvulle. Iso tassu kotkalaisille allekirjoittaneelta.

Satama-areena, Kotka (havainnekuva)

Jos unohdetaan perinteet, niin vetyjen ja kahvin myyminen torilla ei ole mitään nykyaikaista miljoonabisnestä, ja hankkeen yhteydessä yrittäjillekin voisi rakentaa nykyaikaiset tilat, ja ihmisvirran kasvattaminen kasvattaisi suoraan myös heidän liiketoimintaansa. Jos myö oikeasti otetaan vetykioskien käsintehdyt vieraskirja-adressit rinnakkain virallisesten verkkoadressien kanssa, ja lasketaan vielä Muikku&Pottu-markkinoiden liitutaulun viivat yhteen, menetän kyllä täysin uskoni tämän kaupungin päättäjiin ja tulevaisuuteen, ja todennäköisesti lähden sellaiseen paikkaan, jota uskalletaan kehittää ja rakentaa nykyaikaisesti, ei perinteisiin takertuen, 92-vuotiaita perunayrittäjiä kuunnellen.

Jos sitä rottinkituolia ei saa ihan samaan paikkaan kuin viimeisen 50 vuoden ajan - mitä väliä? Kaikki ketkä asiasta keskustelevat, ovat yhtä mieltä siitä, että Lappeenranta on upea ja rakas paikka, ja halutaan vain ja ainoastaan tämän kaupungin parasta. Nyt on vain ja ainoastaan kyse siitä, lähdetäänkö kehittämään kaupunkia vai kuolevaa maaseudun taajamaa. 

Jos yksikin päättäjä sattuu tämän lukemaan, niin sydämestäni toivon, että uskallatte tehdä päätöksen toriareenasta, ja osoittaa miulle ja muille tuhansille nykyisille ja tuleville lappeenrantalaisnuorille sen, että työ oikeasti välitätte meistä ja tän kaupungin tulevaisuudesta. Tehdään tästä parempi paikka tulevaisuuden ekonomeille, perusduunareille, diplomi-insinööreille, yhteiskuntatieteiden maistereille ja myös niille, jotka meinaavat jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Meillä on satama, meillä on linnoitus, meillä on Saimaa, meillä on yliopisto ja liigajoukkue. Myö otetaan asiat rennosti, ei hötkyillä ja ollaan aina ystävällisiä toisillemme. Mie haluan että tää kaupunki kehittyy ja kasvaa, koska miun sydämessä on tilaa vain yhdelle Lappeenrannalle, ja sitä ei tuu kukaan viemään miulta pois. Toivottavasti työkii tajuatte tän, kun lyötte viimeisen puisen nuijan pöytään lokakuussa.

Atte Räihä, 

LUT:in ekonomialumni 23' & syntyperäinen lappeenrantalainen

Lappeenrannassa 18. syyskuuta 2023