Täällä Pohjantähden alla
Tämän ja viime vuoden aikana, on paljon pyörinyt mielessä ajatus siitä, että miten Suomella ihan oikeasti menee nykyään? Toki, meidät on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi seitsemättä kertaa putkeen. Ja eihän tämä sattumaa ole, mutta jotenkin tuntuu, että uutisointi ja media keskittyy lähinnä niihin juttuihin, jotka menee, tai on menossa lineaarisesti päin persettä.
Mediassa puhutaan siitä, että kaikesta leikataan, kaikilta on rahat loppu, Helsingin pörssi matelee eikä kehity mihinkään, samaan aikaan jenkkilässä painetaan +20% vuosinousua. Talouskasvu ei tietenkään ole mikään onnellisuuden mittari, mutta se mahdollistaisi aika paljon asioita, joka näkyisi ostovoiman kasvussa, työpaikkojen määrässä, ja kyllä vetäisi monenkin lapsiperheen tai pienituloisen suupielet vähän hymynsuuntaiseen.
Verotus
Verotus on korkeaa, itse asiassa aivan helvetin korkeaa, joka mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan. Mutta trendi on mielestäni menossa vähän väärään suuntaan. Ansiotuloja verotetaan niin kovalla kädellä, että ihmiset ihan oikeasti miettivät, että kannattaako tänä vuonna enää tehdä hirveästi töitä. Olen käynyt useamman keskustelun esimerkiksi asiantuntijamyyjien kanssa siitä, että myydään sitten tammikuussa lisää, koska loppuvuoden veroprosentti on 50%. Kuka tässä yhtälössä voittaa?
Sitten kun meillä on ihminen, joka on keksinyt keinon X tehdä dollareita, hänellä on varaa laittaa osakeyhtiö pystyyn, palkata kirjanpitäjä, ja käydä keskustelu sijoitusneuvojan kanssa siitä, miten verosuunnittelu saadaan maksimoitua. Lopputulos on se, että kaikilla yhtään varakkaimmilla on holding-yhtiö, ja lopulta valmiiksi aivan helvetin äveriäs ihminen maksaa sellaista tiukkaakin tiukempaa, 7-9% veroa osingoistaan, kun huomioidaan että siitä saadaan 75% täysin verovapaana, ja loppuneljänneksestä menee vasta tavallinen 30 tai 34% vero. HS artikkeli tästä. Veroprosentti on siis noiden osinkojen osalta käytännössä sama, jota 17 000e vuodessa tienaava ihminen maksaa.
Onko tämä väärin? No totta helvetissä on. Tekisinkö itse samoin samassa asemassa? Aivan varmasti tekisin. Joku viisas ihminen joskus sanoi että ihan oma syy. Verotus on vedetty niin kireälle, että kovalla työllään rahat tienannut ihminen totta kai haluaa miettiä, että miten näistä saataisiin riittämään eläkepäiville. etenkin jos ne kalliissa suomessa haluaa viettää.
Toinen vaihtoehto on sitten vähän karmaisevampi Suomi Oy AB:n kannalta - tämä isoa dineroa tekevä, ihmisiä työllistävä ihminen päättää että nyt stuntti seis, mitäs Tallinnalla olisi minulle tarjota. Etenkin paikkariippumattomat yrittäjät, somevaikuttajat, valmentajat, online-konsultit pääsevät melko pienillä toimenpiteillä irti. Tässä suora lainaus verottajan sivuilta:
"Jos muutat Suomesta ulkomaille, verotuksesi riippuu monesta tekijästä. Verotukseen vaikuttaa mm. ulkomailla oleskelun kesto - erityisesti se, muutatko Suomesta pysyvästi vai tilapäisesti.
Jos olet Suomen kansalainen ja olet ulkomailla tilapäisesti tai lyhyen aikaa, oleskelu ei vaikuta verotukseesi Suomessa. Jos muutat ulkomaille pysyvästi, olet Suomessa yleisesti verovelvollinen muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden ajan (ns. kolmen vuoden sääntö). Maksat Suomeen veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamistasi tuloista.
Kolmen vuoden jälkeen olet yleensä Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Silloin maksat Suomeen veroa vain Suomesta saamistasi tuloista."
Liirum laarum, ja summa summarum, sitten kun menee ns. pysyvästi hermot, osoitat että mur mur verokarhu, eipä enää ole Suomeen mitään asiaa, alkaa jo kevennetty verotus. Kolmen vuoden jälkeen homma on kääntynyt jo niin, että viimeisetkin verot on aika lailla maksettu. Ja tuohan ei pakota sitä, että olet kolme vuotta Tallinnan vanhassakaupungissa - ekan vuoden voi vaikka hurutella Euroopassa, toisen vuoden rauhoittua Thaimaan lämmössä, ja kolmanneksi asettua vaikka Viroon.
Henkilökohtaisesti tuntuu siltä, että meidän päättäjät ovat tämän suhteen vähän turhan optimistisia ja sokeana luottavat siihen, että SUOMI OM MUALIMAN PARAS MAA ja se riittää pitämään kaikki täällä. Kaunis ajatus, mutta käytännön tasolla ihan utopiaa. Kirjoittamalla ChatGPT yksinkertaisesti että "luo minulle suunnitelma jolla siirrän liiketoimintani kevyemmän verotuksen maahan", prompti tuo sinulle jo valmiit askelmerkit siihen, miten homma käytännössä tapahtuu. Tuon suunnitelman kun pyöräyttää parin konsultin ja kirjanpitäjän, veroasiantuntijan kautta, oletkin jo tosi pitkällä siinä ajatuksessa, miten täältä pääsee pois.
Ehkä tämä on kovin extreme-ajatus, mutta näin uteliaan ekonomin silmin, on huolestuttavaa katsoa, mihin suuntaan ollaan menossa. Ja aina kun tälläinen verosuunnittelu saadaan maaliin, maksumieheksi joutuu sinä, minä, kaikki me, ketkä täällä ollaan. Sitten taas ihmetellään kun rahat on loppu, ja leikataan Fiskarsin oransseilla keittiösaksilla budjetit taas uuteen uskoon. Ugh.
Ilmasto
Noh, se siitä aiheesta. Verotus on ja tulee varmaan aina olemaan täällä korkeaa. Mutta mitä muuta Suomella on tarjota? Aivan mielettömän monimuotoinen ja koskematon luonto, puhdasta ilmaa, kristallinkirkasta juomavettä suoraan hanasta, neljä vuodenaikaa. Pimeätähän täällä on kuin Mörön p*rseessä, mutta sille nyt ei voi minkään. Itse ainakin tykkään aivan mielettömän paljon siitä, kun kevät kääntyy kesää, kesä syksyyn, ensilumet tärähtää maahan, ja taas keväällä kun vihdoin se auringon perkele uskaltaa näyttäytyä puolen vuoden jälkeen.
Kaamosmasennus on kaikkien vippaskonstienkin jälkeen aika viheliäinen ilmiö. Auringonvalo ja D-vitamiini tutkitusti parantaa ihmisen hyvinvointia, ja sitä nyt täällä ei ihan kyllästymiseen asti ole. Elintavoilla, D-vitamiinin popsimisella, ja säännöllisillä ulkomaan täsmäiskuilla tämä on ihan torjuttavissa, mutta tää on ehdottomasti Suomen huonointa antia. Etenkin se välikausi, kun tulee alijäähtynyttä vettä, tiet on mustassa jäässä, ja mäyräkoira jäätyy kusivanastaan kiinni asfalttiin, kyllä sitä miettii, että mitähän ne siellä Välimeren rannalla paraikaa puuhaa. Ja joku kaukainen haave onkin se, että olisi joskus kakkosasunto etelässä, jossa pääsisi pakoon tätä kaikkea.
Ja tähänkin voi kyllä itse paljon vaikuttaa, että miten paljon saa ilmastosta irti. Jos vain mitenkään kykenee löytämään harrastukset/aktiviteetit/lomakohteet jotka sopivat jokaiseen vuodenaikaan, ei tarvitse aina vaan odotella sitä kesää. Itselleni tässä auttaa harrastuksista kalastus ja frisbeegolf mielettömän paljon. Järviä, lampia, jokia, jorpakoita on joka paikassa, ja frisbeegolfratoja taasen ihan joka paikassa. Talvella on kiva käydä salilla, pelaamassa padelia, ja koiran kanssa kyllä lenkkeilee ihan joka kelissä.
Lapissa en ole itse ikinä käynyt, mutta kaikki mitä siitä on kuullut, on pelkkää posiitiivista, ja se on kuitenkin paikka, johon tullaan oikeasti kaukaa. Mutta ihan monipuolisuuden vuoksi, ilmastolle annan sellaisen vahvan 8/10 pistettä Suomi OY AB:lle.
Mahdollisuudet
Tää on tosi vaikea aihe. Sinällään ihan päivänselvä - täällä ei tarvitse syntyä miksikään, vaan täällä on oikeasti baana auki tehdä elämällään ihan mitä haluaa. Koulutus on ilmaista ja korkealaatuista, ja etenkin peruskoulu antaa ihan mielettömän paljon aikaa ajatella, eikä meitä hukuteta läksyihin. Tämän huomasi Kanadassa, kun olin vuoden high schoolissa, ja koulupäivät olivat saman mittaisia, mutta läksyjä painettiin ihan hitosti aina matkaan mukaan. Siellä oli tosin hienosti integroitu urheilu osaksi kouluja, ja jos vaikka koulun korisjoukkueella oli peli, sai kesken tunnin lähteä katsomaan matsia.
Mutta, tää on mielestäni sellainen, mistä Suomen ei pitäisi leikata enää yhtään. Meidän tuotto-odotus on nimenomaan osaamisessa, ja mitä enemmän huippulääkäreitä, insinöörejä, taiteilijoita - minkä tahansa alan huippuosaajia. Tietyt somettajatkin breikkaavat isosti maailmalle - esimerkiksi Auri Kananen ja Lauri Vuohensilta ovat tästä erinomaisia esimerkkejä. Ja näistä on yhteiskunnallisesti mieletön hyöty.
Genelecin Iisalmelaisia aktiivikaiuttimia käytetään studioissa ympäri maailman, ja Marimekon printit näkyvät Suitsin kaltaisissa megatuotannoissa valkokankailla ja Netflixissä.
Oulussa Oura Health on luonut sormukseen käytännössä pienen tietokoneen ja sensorit, ja muuan aluesarja nimeltä NBA osti Ouralta yli 2000 sormusta kerralla. Nämä menestystarinat, Nokiat, Supercellit, Ourat on se, mihin tarvitaan uskallusta, rohkeutta, ja huippuosaajia. Näissäkin kaava on ollut pitkälti se, että teknologia on ollut niin käsittämättömän hyvää, että ei ole ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin menestyä. Pienemmässä mittakaavassa, miusta henkilökohtaisesti tuntuu, et tarvittais vähän enemmän sellaista ärsyttävää, proaktiivista öyhöttämistä muun maailman suuntaan. Tää Suomi on muuten vähän tälläinen pikku pläntti, Montanan osavaltiota pienempi paikka.
Ehkä siinä tullaan siihen meidän juroon, räntäsateen runnomaan luonteeseen - ei tykätä olla huomion keskipisteenä, eikä öyhöttää itsestään. EI minua varten tarvitse keittää, pessimisti ei pety, ja ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Bussipysäkillä oli korona-turvavälit jo kauan ennen koronaa, ja Suomi on ainoa maa missä no-contact delivery on edelleen juttu. Toki tää on tosi vittumaisesti kärjistetty esimerkki, mutta kyllä myö miun mielestä kaivattais vähän enemmän älämölöä.
Mietitään vaikka naapurimaa Ruotsia, joka on jotenkin ulosanniltaan aina ollut se pirteä, värikäs ja äänekäs serkku. Siinä missä meillä on Euroviisuissa maskin takana Lordi, on Ruotsilla kimalteleva ja värikäs ABBA. Jenkeissä on New Yorkissa liikkeitä, missä myydään ruotsalaisia irtokarkkeja johonkin 75 dollarin kilohintaan, IKEA tunnetaan ihan joka paikassa, ja Volvon autot huristelee hybridiautomurroksessa auringonlaskuun. Ja jotenkin kärjistettynä, tuntuu että Ruotsi on vaan tässä meitä älämölön verran parempia, ja se näkyy suoraan talouskasvussa ja bruttokansantuotteessa.
ChatGPT tiivistää meidän BKT-erot näin:
"Ruotsi ja Suomi ovat molemmat korkean elintason maita, mutta Ruotsi on taloudeltaan suurempi ja sen elintaso on keskimäärin hieman korkeampi. Ruotsi on onnistunut pitämään julkisen taloutensa vakaana ja houkuttelee investointeja globaaleilta markkinoilta erityisesti teknologia- ja rahoitussektoreilla.
Suomi taas on vahvistanut asemaansa kestävän kehityksen teknologioissa, mutta julkisen talouden haasteet, kuten väestön ikääntyminen, voivat vaatia sopeutumista tulevaisuudessa.
Taloudelliset erot Suomen ja Ruotsin välillä johtuvat osittain väestömäärästä, viennin rakenteesta sekä julkisen sektorin rahoitusaseman eroista, mutta molemmat maat ovat innovatiivisia ja tarjoavat vahvaa elintasoa kansalaisilleen."
Tiivistelmänä - meillä on täällä ihan rajattomat mahdollisuudet, ja tilaa ja aikaa ajatella omilla aivoilla, mutta sitten kun idea lähtee toteutukseen ja eurot tulevat tilille, jatkumon pitäisi olla parempi, ja yrittäjyyttä ja innovaatiota tulee tukea, ei verottaa hengiltä.
Kaikesta huolimatta, annan ihan omaankin kokemukseeni peilaten Suomi OY AB:lle pisteitä mahdollisuuksista 9.5/10.
Turvallisuus
Tää on myös tosi hankala aihe. Perusasioiden osalta, tää on mielettömän turvallinen paikka, etenkin maakunnissa saa aika huoletta mennä eessun taassun vaikka keskellä yötä, ja vähän vaan pitää varoa ettei jää traktorin alle. Rikollisuutta toki on, mutta verovaroin pyörivä viranomaisverkosto kyllä hoitaa tonttinsa, ja yleensä nämäkin ovat niitä keissejä, että jotkut nahistelee kännissä.
Mutta ihan oman silmätestin perusteella, trendi on huolestuttava. Etenkin pääkaupunkiseudulla on jo ihan liikaa uutisia siitä, että joku on raiskattu, joukkoraiskattu, tapettu ja pätkitty kilon paloiksi lehtiroskikseen. Ja tämän aiheen keskustelu menee aina samalla, idioottimaisen typerällä kaavalla:
> joku raiskataan
> selvitetään tekijän kansalaisuus
> joku uskaltaa mainita, että tämä alkaa olla ongelma, voisiko tälle tehdä jotain?
> mainitsija on kapeakatseinen rasisti
> asia leimataan yksittäistapaukseksi, mainitsija rasistiksi ja homma jatkuu tuttuun tapaan
Miksi tästä ei saa puhua? Ongelmahan tässä on se tehty rikos ja trendi, ja syyt sen taustalla. Sillä ei ole mitään merkitystä, onko tekijä Kouvolasta, vai Kirgistanista. Ja se on väärin, että tästä ei saa puhua, koska täällä alleviivataan sananvapautta. Ja tässä olisi hyvä katsoa sitä, mitä Ruotsissa on tapahtunut. Aggressiivisella maahanmuuttopolitiikalla on saavutettu merkittäviä taloudellisia hyötyjä, mutta lieveilmiöiltä ei ole vältytty. Ja niin pitkään kun on ihmisiä, on myös sekopäitä, niin omassa maassa, kuin kaikissa muissakin maissa. Esimerkiksi kun asuttiin Tikkurilassa, meidän lähikaupassa vartijaa puukotettiin kaulaan, siksi että lonkerokeissi ei ollutkaan ilmainen tänäänkään. En muista, oliko tekijänä joku janoinen kotimainen herrasmies, vai joku muu = sillä ei ole mitään merkitystä.
Mutta ainakaan minä en halua joutua miettimään sitä, että tuleeko lähikaupassa puukosta kaulaan. Ja tämän takia näistä asioista saa ja pitää puhua, ilman pelkoa canceloinnista tai julkisesta lynkkauksesta. Eiköhän meillä kaikilla ole yhteinen intressi - asua paikassa jossa on turvallista olla itse, jossa on turvallista kasvattaa omia lapsiaan ilman pelkoa siitä, että mitä voi tapahtua, jos vaikka liikkuu väärään aikaan väärässä paikassa.
Mutta, se on ihan mihin vertaa. Jos mennään vaikka Arabiemiraatteihin, voit jättää vaikka mersun avaimet, iphonen ja Rolexin rantatuoliin, mennä uimaan, ja tiedät että kukaan ei niitä vie. Miksi? No siksi, että rangaistukset ovat aivan barbaarisen kovia, niin kukaan ei uskalla tehdä mitään. Ja toki se, että kukaan ei varsinaisesti ole Dubaista kotoisin, vaan se on öljyrahalla rakennettu mesta edistää aika paljon monimuotoisuutta ja ymmärrystä siitä, että kyllä täällä kaikille on tilaa.
Turvallisuudesta annetaan Suomi Oy AB:lle pisteet 8/10, työsarkaa olisi, mutta perusasiat on kyllä ihan loistavasti.
Loppusanat
Tässä oli aika paljon asiaa, ja paljon toisiinsa liittymättömiä irrallisia ajatuksia. Näin itse näen Suomen tilanteen ja tulevaisuudennäkymät tällä hetkellä. Itse olen ollut käsittämättömän onnekas, että olen saanut nauttia ilmaisesta koulutuksesta, saanut sillä kaksi tutkintoa, työllistynyt useaan kertaan, ja minulla on aikaa ja kapasiteettia ihmetellä maailman menoa näinkin kapeiden nuoren ja naiivin ekonomin silmin.
Mutta lopulta, sinä, ja minä joka tätä suomeksi lukee, on onnistunut voittamaan syntyvyyslotossa yhden pääpalkinnoista. Kysytäänpä tekoälyltä prosentti sille, miten todennäköistä on syntyä suomeen:
Mahdollisuus syntyä Suomeen voidaan arvioida suhteuttamalla Suomen väkiluku maailman väkilukuun.
"Maailman väkiluku** on noin 8 miljardia (8 000 000 000) ihmistä.
Suomen väkiluku** on noin 5,5 miljoonaa (5 500 000) ihmistä.
Lasketaan nyt prosentuaalinen mahdollisuus syntyä Suomeen jakamalla Suomen väkiluku maailman väkiluvulla ja kertomalla tulos sadalla:
Prosentuaalinen mahdollisuus syntyä Suomeen on siis noin **0,069 %**.
Toisin sanoen, noin 1 lapsi 1 400:sta syntyy Suomeen maailmanlaajuisesti arvioiden."
On siis lottovoitto syntyä Suomeen."
Itse ainakin olen ihan mielettömän kiitollinen siitä, että olen syntynyt Suomeen, ja ne oman pään ja yhteisön sisällä olevat ongelmat ovat ihan mitättömiä, yleensä oman navan ympärillä liittyviä juttuja. Mihin lähteä lomamatkalle, millaisen asunnon hankkii, mitä harrastaa. Kiukunpuuskat tulevat arjen stressistä ja oravanpyörän paineista, ei niinkään siitä, että fasiliteetit eivät olisi kunnossa.
Toivottavasti tämä herätti ajatuksia, ja herättää myös keskustelua siitä, että missä täällä Pohjantähden alla mennään loppuvuodesta 2024.
Iso kiitos, jos jaksoit lukea tänne asti, miut löytää Instagramista käyttäjien @atteraiha, @matkallamiljoonaan takaa, LinkedInistä toki ihan omalla nimellä, Twitterin ja Facebookin suhteen sama homma. Miulle saa laittaa aina viestiä, jos haluaa höpötellä :)
Cheers,
Atte Räihä
27v hedonisti, ekonomi ja höpöttelijä Lappeenrannasta